Nimi: Pirjo Vainio

Ammatti: Sosiaali- ja terveysjohtaja

Koulutus: Terveystieteiden maisteri, eMBA

pirjo.lh.vainio(at)gmail.com

https://www.facebook.com/pirjo.vainio.54

https://www.linkedin.com/in/pirjo-vainio-59b937155/

OSAAMISTA, JÄRKEÄ, SYDÄNTÄ.

Olen toiminut sosiaali- ja terveysjohtajana pitkään. Työurani aikana olen ollut kehittämässä muun muassa lääkäri-hoitaja vastaanottomallia, ikäihmisten perhehoitoa, lapsiperheiden perhetyötä yhdessä sitoutuneen henkilöstön kanssa. Näiden lisäksi toki paljon muutakin. Työni kautta olen oppinut tuntemaan myös pelastustoimialaa muun muassa valmius- ja turvallisuusvarautumisessa.

Tällä hetkellä työskentelen kuntalaisten parhaaksi Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän hallituksen jäsenenä. Aikoinaan muita luottamustehtäviäni olivat perusturvalautakunnan jäsen, kunnanhallituksen edustaja vammaisneuvostossa, varavaltuutettu.

Olen innostunut ja kiinnostunut hyvinvointialueen palveluista ja toiminnasta. Vuosien kokemustani sosiaali- ja terveysjohtajana voitaisiin hyödyntää hyvinvointialueen rakentamisessa, palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Tätä työtä edesauttaa vuosien aikana muodostunut laaja-alainen sote- ja kuntatoimijoiden sekä poliittisten päättäjien verkostoni.  Motivaatiotani lisää työskentely kuntalaisten etujen puolesta. Olen hyvä vaihtoehto heille, jotka haluavat vahvaa sotealan osaamista, asioiden läpivientikykyä ja päätöksentekotaitoa omaavan henkilön asioidensa hoitajaksi.

Tulevaisuuden ennakointi- ja arviointikyky sekä kokonaisuuksien hallinta asiayhteyksineen ovat vahvuuksiani. Johtamiskokemukseni on kehittänyt taloudellista ajatteluani ja taitojani tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Ihmisten tärkeiksi kokemia asioita vien tarmokkaasti ja vastuullisesti eteenpäin.

Lähipalvelut ovat tärkeitä meille kaikille, joten niiden saatavuus on varmistettava alueen kunnissa huomioiden eri ikäryhmien tarpeet. Oleellista on myös se, että palvelut toimivat ja ne tuotetaan asiakasystävällisesti. Kuntalaisilta saadun palautteen perusteella asioinnin helppoutta terveyspalveluissa on tarpeen parantaa siten, että tarvittaessa saa nopeat vastaukset yhteydenottoihin ja selkeät toimintaohjeet. Alueen asukkaiden hoitoon ja hoivaan pääsy sekä palvelujen saatavuus tulisi olla vähintään lakisääteisellä tasolla. Hyvänä tavoitteena on odotusaikojen ajallinen pienentyminen. Pidän tärkeänä, että lähipalveluna tapahtuvaa terapia- ja kuntoutustoimintaa jatketaan kunnissa vaikka palveluja keskitetään Kiljavan kuntoutuskeskukseen ja perhekeskuksiin. Keskeistä arjen turvallisuudessa ovat pelastuspalvelujen hyvä toimintavalmius ja nopea avunsaanti.

Tulevalla Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on noin 4100 työntekijää. Näistä työntekijöistä on “pidettävä kiinni”, sillä kilpailu on kovaa muun muassa puheterapeuteista, psykologeista, sosiaalityöntekijöistä ja sairaanhoitajista. Hyvinvointialueen kustannusten arvioidaan kasvavan kuusi prosenttia vuosittain vuoteen 2026 mennessä. Näin hurja kasvuvauhti on kestämätön. Tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä palvelujen turvaamiseksi. Talousperustaa kannattaisi vahvistaa kestävillä ratkaisulla kuten tuotanto- ja palvelurakenteiden muuttamisella, toimintatapojen uudistamisella ja tuottavuutta kohottavat toimenpiteillä.