Kehyskunnan lumo vei mennessään

Asuinvuodet Espoossa ja Helsingissä saivat kaipaamaan väljemmille vesille. Nyt kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen perheineen on löytänyt kotinsa Mäntsälästä.

Kiivaat vuodet syyttäjänä ovat toistaiseksi takana päin. Pihla Keto-Huovinen oli myrskyn silmässä vuosikausia toimiessaan syyttäjänä poikkeuksellisen laajassa Jari Aarnion huumausaine- ja virkarikosjutussa. Paikka eduskuntaan avautui kevään 2019 vaaleissa. Hyvää vastapainoa vaativalle uralle on antanut koti Mäntsälässä.
– Nautin siitä, että naapuri ei ole ihan kiinni omassa tontissa. Täällä meillä on oma vapaus. Luonto on vieressä heti kun astuu ovesta ulos. Eräs Helsingin keskustassa asuva kaverini tuli lapsineen käymään kylässä nyt kesällä. Hänen poikansa juoksenteli vierailun ajan lähinnä ovesta sisään ja ovesta ulos, kävi läheisessä ojassa tutkimassa sammakonkutua ja puuhaili ulkona. Yhtäkkiä hän huusi iloisena: ”Täällä on ihmeellistä!”, Keto-Huovinen muistelee hymyssä suin.

Keto-Huovisen mielestä Mäntsälä on ihana kasvuympäristö lapsille. Hänelle on tärkeää, että lapset voivat kokea samanlaista tunnelmaa, jossa hän itse varttui Espoossa.
– Tosin sen ajan Espoo ei ollut sellainen rakennustyömaa kuin nyky-Espoo. Talot ovat siellä aivan vieri vieressä. Nyt meillä on oma iso aidattu piha koirille ja metsälenkille pääsemme käytännössä ovelta. Olisimme tarvinneet lottovoiton, jos Espoossa olisimme halunneet asua näin, naurahtaa Keto-Huovinen.

Yhteisöllisyys huokuu arjessa, vaikka naapurit eivät ihan seinän takana majailekaan. Muista pidetään huolta ja lasten perään katsotaan.
– Uutena vuonna kokoonnumme yhteen perheinemme ja pidämme bileet eräällä naapurilla. Kaikki lähiseudulta tulevat paikalle. Kesäisin pidämme festarit tuossa lähipellolla. Grillit ovat kuumina ja bändit esiintyvät. Saamme lainaan naapurilta traktorinlavetin, josta tehdään esiintymislava. Naapurit eivät ole vain nimiä postilaatikossa, vaan tunnemme ne ihmiset oikeasti, KetoHuovinen vertaa asumiseen Helsingissä.

Ehdoton ei tietulleille

Yksi tärkeimmistä syistä muuttaa Mäntsälään oli hyvät liikenneyhteydet. Keto-Huovisen mies on paljon työkseen liikkuva muusikko, joten Lahdenväylän läheisyys oli iso plussa uutta asuinpaikkaa harkittaessa.
– Täältä, ja oikeastaan kaikista muistakin Uudenmaan kehyskunnista, on hyvät liikenneyhteydet. Juna kulkee Helsinkiin ja Lahteen, tosin vuoroja pitäisi olla ehdottomasti lisää. Onneksi aseman liityntäparkkia on saatu suuremmaksi. Tein tänä vuonna talousarvioaloitteen, jotta Lahdenväylälle saataisi uusi pikavuoropysäkki busseille. Se toisi meille päivässä 30 uutta yhteyttä, kun niitä on nyt vaivaiset kolme. Hyvät liikenneyhteydet tuovat alueelle myös yrityksiä, eli siinäkin mielessä ne ovat erittäin tärkeitä, Keto-Huovinen muistuttaa.

Hallituksen kaavailemia tietulleja Mäntsälä on vastustanut kehyskuntien etulinjassa muun muassa Kirkkonummen, Vihdin ja Sipoon kanssa.
– Ehdoton ei tietulleille. Täältä käsin käydään paljon pääkaupunkiseudulla töissä. Tietullit olisivat uusi työssäkäynnin vero uusmaalaisille ja ne vähentäisivät työn kannattavuutta, Keto-Huovinen puuskahtaa.

Korona aiheutti muuttobuumin

Koronavuosi on tutkimustenkin mukaan saanut ihmiset ajattelemaan uudella tavalla myös asumisesta. Keto-Huovinen on huomannut tämän omassa ystäväpiirissäänkin. Onpa läheistä festarikäytössä ollutta peltotonttiakin tiedusteltu jo rakennuspaikaksi. Nurmijärvi-ilmiössä on siis perää. Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastojen mukaan kehyskunnat ovat tänä vuonna saaneet nettona 1400 kotimaan muuttajaa tammi–syyskuussa. Määrä on yli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.
– Mielestäni kehyskunnilla on oikeasti isoja mahdollisuuksia tässä trendissä. Me olemme niin lähellä pääkaupunkiseutua. Nyt vielä yhä useammassa työpaikassa on hyvät mahdollisuudet etätyöhön. Uskon, että kaikilla kehyskunnilla on mahdollisuus saada Uudenmaan kasvusta oma osansa, KetoHuovinen toteaa.

Mäntsälän palvelut saavat Pihla Keto-Huoviselta paljon kiitosta. Kaikki tarvittavat peruspalvelut löytyvät näppärästi läheltä.
– Kulttuuripalveluitakin löytyy yllin kyllin. Juuri vähän aikaa sitten saimme jopa leffateatterin. Suomen tuorein leffateatteri on siis meillä Mäntsälässä! Samassa yhteydessä toimii Kulttuurimeijeri, joka keskittää kulttuuripalvelut kätevästi yhteen paikkaan. Tiloissa toimii myös hotelli, ja sen vieressä ginitislaamo. Mäntsälässä voi viettää ihanat treffit leffanäytöksessä, jossa tarjoillaan viiniä ja pientä purtavaa, Keto-Huovinen innostuu kuvailemaan.


Koulutie turvalliseksi

Toki kehitettävääkin riittää. Kuten muissakin kehyskunnissa, myös Mäntsälässä esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä pitäisi olla enemmän. Keto-Huovinen on huolissaan pienistä koululaisista, jotka kävelevät tai pyöräilevät pimeillä teillä harrastuksiin, kouluun tai koulukyytien kokoomapaikoille.
– Koulukyytejä pitäisi tarjota mahdollisimman laajasti. Pyysin aikoinaan sivistyslautakunnan jäsenet paikan päälle kävelemään läheisen tien hämäränä lumisena aamuna, kun rekkoja suhisee vierestä ja piennarta ja katuvaloja ei käytännössä ole. Olen todella huolissani teiden turvallisuudesta ja tämä on tärkeä asia meille paikallisesti, Keto-Huovinen toteaa.


Aina on parannettavaa, mutta Keto-Huovinen on onnellinen mäntsäläläinen. Mieli kevenee aina, kun kotimatka koittaa. Mäntsälä on osoittautunut erinomaiseksi paikaksi nollata työkiireet.
– Kun ajan kotiin, kaikki stressi häviää peltojen halki ajaessa. Matkalla tulee aina mieleen Lauri Tähkän biisi Pitkät pellot. Kun avaan auton oven perillä, niin vastaan tulvahtaa vain lintujen laulua. Ei mitään hälyä liikenteestä. Se kiire mikä Helsingissä on, häviää täysin, Keto-Huovinen kuvailee innostuneena. ”Korkeana kaartuu taivaan kumu / Totunko koskaan maailman humuun?”, Tähkä kyselee biisissä. Selvää on, että ainakin Mäntsälässä humu hälvenee – ja kansanedustajakin voi rentoutua.

Teksti: JANINA HAAPANIEMI

Kirjoitus on julkaistu alunperin Keski-Uudenmaan Sinituuli-lehdessä marraskuussa 2020.