Mäntsälää vietävä rohkeasti eteenpäin

Idea hyvinvointivaltiosta on laajasti jaettu ja tunnustettu tahtotila suomalaisessa yhteiskunnassa. Tahtotilan sisälle mahtuu kuitenkin monenlaista pintavirtausta ja voidaan jopa sanoa, että nykyään koko hyvinvointivaltion käsite avautuu ihmisille kovin monin eri tavoin.

Pohdinta hyvinvointivaltiosta saa Mäntsälän Kokoomuksen puheenjohtajan ja myös Kokoomuksen puoluevaltuustossa vaikuttavan Jari K. Sillanpään mietteliääksi.

  • Taitaa olla niin, että olemme valitettavasti matkalla kohti sosialistista hyvinvointivaltiota. Se tulee maksamaan aivan liikaa eikä meillä ole siihen varaa. Jo nyt velan määrä kasvaa kovaa vauhtia ja jätämme jälkipolville perinnöksi huonosti hoidetun valtion.

Sillanpään mukaan nyt olisikin korkea aika muuttaa suuntaa. Perinteisistä hyvinvointivaltion määreistä on lipsuttu jo monessa kohtaa.

  • Oikeaan hyvinvointivaltioon tarvitaan yhteishenkeä ja paljon työtä. Palkalla, eläkkeellä ja yrittämisellä pitäisi pärjätä ilman yhteiskunnan avustuksia. Tämän saavuttaminen edellyttää reippaita rakenneuudistuksia.

Esimerkeiksi uudistuksista Sillanpää mainitsee yleissitovuuden poistamisen sekä tuloverotuksen alentamisen niin, että palkkatyöstä saatava tulo suhteessa saatuihin tukiin suurenisi merkittävästi. Tämä Kannustaisi ihmisiä työhön.

  • Kuntatasolla voitaisiin tehdä paljon esimerkiksi kaavoituksella ja oikeanlaisella rakentamisella. On kestämätöntä, että asumistukea maksetaan Suomessa tänä vuonna 2,5 miljardia euroa ja ensi vuonna määrä tulee entisestään nousemaan, pohtii Sillanpää.

Nukkumalähiöstä hyvinvointikunnaksi

Mäntsälä on ihmisten mielissä iso ja kaunis maalaiskunta, jossa on erinomaiset mahdollisuudet asumiseen, yrittämiseen ja eläkepäivien viettämiseen. Kunta tarjoaa myös loistavat harrastusmahdollisuudet.

Jari K. Sillanpään mukaan Mäntsälän vahvuuksia pystyisi luettelemaan enempikin.

  • Esimerkiksi hienot ja uudenaikaiset kyläkoulut sekä hyvät ja nopeat liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ja lentokentälle. Keskustan tiivis rakentaminen luo mahdollisuudet kivijalkakauppojen säilymiselle. Kaupunkimainen keskusta ja maalaiskylät ovat muodostavat mitä ihanimman yhdistelmän.

Mäntsälän hyvä maine ja vetovoima eivät ole kuitenkaan saavutettuja etuja, vaan niitä on jatkuvasti kehitettävä. Myös kunnan tulopuolesta pitää pystyä huolehtimaan nykyistä paremmin.

  • Nopeita tulonlähteitä kunnalle olisivat kunnan oikeanlainen markkinointi ja erikokoisten asuntojen nopea kaavoitus samoin kuin tonttien myynti yrityksille. Myös kunnallisveroa tulisi laskea, sillä se houkuttelisi muuttovirtaa Mäntsälään. Nyt on aika viedä rohkeasti päätöksiä eteenpäin, linjaa Sillanpää.

Nuoret mukaan kuntavaaliehdokkaaksi

Koomikko ja media-alan alan ammattilainen Lotta Backlund vieraili taannoin Mäntsälän Kokoomuksen Popcornia ja politiikkaa -tapahtumassa. Backlundin puheista monien mieleen jäi toteamus, jonka mukaan “politiikka on yhtä mielenkiintoinen sana kuin putkiremontti”.

Erityisen vähän politiikka tuntuu kiinnostavan nuoria. Mäntsälän Kokoomuksen puheenjohtajana Jari K. Sillanpää on pohtinut nuorten mukaan saamista viime aikoina paljon.

  • Nuoria kiinnostaa politiikkaa enemmän se, miten kouluttautua ja löytää työ ja hyvä toimeentulo.

Sillanpää kannustaa kuitenkin kaikkia nuoria lähtemään rohkeasti mukaan kuntavaaleihin ja vaikuttamaan.

  • Nuori, sinun ei tarvitse pelätä ettet tietäisi mistään mitään. Saat tukea meiltä kokeneilta ja meillä on aina aikaa keskusteluille kanssasi. Lähde rohkeasti mukaan ehdokkaaksi! Valittaa ei voi ellei pyri myös vaikuttamaan, päättää Sillanpää.

 Yritykset vahvemmin mukaan

Yritysten rooli osana kuntien vahvistamista on erilaisten juhlapuheiden vakioteemoja. Silti yritysten aito mukaan ottaminen takkuaa useissa kunnissa.

Yrityksiä pystyttäisiin hyödyntämään varsin helposti nykyistä monipuolisemmin. Itsekin yrittäjänä toimiva Mäntsälän kaupunginvaltuutettu Eero Kokko (Kok.) lähtisi liikkeelle kuntien hankintojen järkeistämisestä. Kuntien hankinnat liikkuvat vuositasolla miljardeissa.

  • Nykyinen hankintalaki lähtee siitä, että myös pienten ja keskisuurten yritysten on päästävä tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Tämä on tärkeää erityisesti meille pienyrittäjille.

Hankintalain antamista mahdollisuuksista huolimatta yrittäjillä monesti vaikeuksia päästä mukaan julkisiin hankintoihin. Kuntien omat kilpailutukset ovat usein liian suuria ja myös kilpailutusten arviointikriteerien painotukset saavat Eero Kokolta huutia.

  • Palveluita kilpailutetaan hinnalla ja laadulla ei näytä olevan nykyään enää juuri merkitystä. Tarjouskilpailussa hinnan osuus annettavista pisteistä saattaa olla jopa 90 prosenttia, joten hyvällä laadulla ei voi edes toivoa pärjäävänsä. Palvelun laatu pitää nostaa keskiöön ja laadun kilpailutusosaamista pitää parantaa kunnissa, linjaa Kokko.

Yrityksistä apua myös sote-haasteisiin

Sosiaali- ja terveysmenojen jatkuva kasvu on aiheuttanut viime vuodet harmaita hiuksia useissa kunnissa. Keski-Uudemaan sote-palveluista vastaava Keusote ei ole pysynyt viime vuosina annetussa budjetissaan ja vuosittain on syntynyt useiden kymmenien miljoonien eurojen lisälasku jäsenkunnille.

  • Keusote on halunnut tuottaa kaikki palvelut itse, vaikka yksityissektorilta löytyisi asiantuntevia palveluita ja vieläpä huomattavasti edullisemmin, pohtii Eero Kokko.

Kokon mukaan ideologisten ”yksityinen vastaan julkinen” -vastakkainasettelujen tarvittaisiin tervepäistä pohdintaa missä kaikessa yritykset voisivat olla avuksi.

  • Palveluiden tuottamisen hintaa ei pystytä tai haluta laskea. Tuottamistapa voi olla tehoton. Yritykset sen sijaan tuottaisivat palvelut kustannustehokkaasti.

Yksi hyödyntämättömistä mahdollisuuksista kuntien ja yritysten yhteistyöhön on palvelusetelit. Keusote ei palveluseteleitä käytä, vaikka säästöpaineet ovat kovat. Eero Kokko vaatiikin palveluseteleiden ripeää käyttöönottamista Keusoten alueella.

  • Pari vuotta sitten tehdyn kyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu on noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto. Palveluntarjoajana toimii lisäksi usein paikallinen kasvollinen pienyrittäjä, joten kaikki voittavat, linjaa Kokko.